Musiikki videopeleissä

Kun ensimmäiset videopelit luotiin, eivät ammattisäveltäjät säveltäneet niissä kuultavaa musiikkia vaan asialla olivat itse pelin kehittäjät. Heillä ei useimmiten ollut minkäänlaista ammatillista koulutusta ja musiikin olemassaolon pelissä määräsi pitkälti pelin RAM-muistin määrä, josta suurin osa oli tietysti varattu pelin grafiikalle. Musiikki saattoi koostua vain äänitehosteista tai yksinkertaisesta, ns. chiptune-musiikkia.

1990-luvun lopulle tultaessa saattoi peleissä kuulla enemmän elokuvamusiikin tavoin toimivaa musiikkia, ja 2000-luvulle saavuttaessa ilmestyi markkinoille pelejä, jotka perustuivat itse musiikin tuottamiseen ja sen soittamiseen, kuten esimerkiksi Guitar Hero.

Nykyään videopelien ja elokuvien muistuttaessa yhä enemmän toisiaan, on musiikilla videopeleissä samankaltainen tehtävä kuin elokuvamusiikilla. Ammattisäveltäjät tekevät musiikkia videopeleihin ja työskentelevät yhteistyössä pelikehittäjien kanssa. Nykyisin pelimusiikin säveltäjiä arvostetaan ja pelimusiikista jaetaan palkintoja, arvostettua The British Academy of Film and Television Arts eli BAFTA:a myöten.

Musiikkiraita tunnelmanluojana

Yksinkertaisimmissa peleissä, kuten kilpa-ajo- ja slottipeleissä, musiikki on usein loopattua, ja sen tehtävä on pääasiallisesti luoda dynaaminen ja hypnoottinen tunnelma, joka saa pelaajan unohtamaan ajankulun. Slottipeleihin voi käydä tutustamassa Nettikasinovertailu-sivustolla. Monimuotoisimmissa peleissä musiikin tehtävä on pitkälti sama kuin elokuvissakin eli johdattaa pelaaja kohtauksesta toiseen.

Tärkeintä sekä videopeleissä ja elokuvissa on maailman luominen. Maailman, joka saattaa poiketa hyvinkin paljon elämästämme todellisuudesta. Pelin musiikki auttaa pelaajaa uppoamaan pelin maailmaan luomalla vahvan pelille ominaisen tunnelman. Jos musiikki ei tue tätä tehtävää, kärsii koko pelin uskottavuus eikä pelaaja jaksa kauaa seurata tarinankerrontaa tai hahmoja, olivat ne miten erinomaisia tahansa.

Tietoa sävelten välityksellä

Musiikin tehtävä on myös välittää informaatiota. Videopeleissä informaatio on yhtä tärkeää kuin tunne-elämys ja musiikki on erinomainen väline esimerkiksi muuttuvien tilanteiden kommunikoinnissa pelaajalle. Musiikki voi kertoa taistelun alkamisesta ja päättymisestä, voitosta ja häviöstä. Myös pelkkä hiljaisuus voi kertoa paljon, kun musiikin yhtäkkinen puuttuminen ravistelee pelaajan hereille.

Musiikki vaikuttaa myös vahvasti pelaajan tunteisiin, jopa manipuloiden niitä. Musiikki auttaa pelaajaa samaistumaan pelin henkilöihin ja elämään heidän vaikeuksissaan ja voitonhetkissään mukana. Kun oikeatunnelmainen musiikki yhdistyy upean kerronnan ja visuaalisuuden kanssa, se soittaa tunteitamme kuin mitä instrumenttia tahansa. Meille jää pelaamisesta erinomainen kokemus, onhan musiikilla syvät psykologiset vaikutukset.

Musiikkifestivaalit Suomessa

Yksi asia mistä tietää, että kesä on tullut Suomeen, on erilaiset musiikkifestivaalit eli ”festarit”. Niitä järjestetään eri puolilla maata aivan kesän alusta aina Elokuun loppuun saakka.

Yksi vanhimmista suomalaisista musiikkifestivaaleista on Pori Jazz, joka perinteisesti pidetään keskikesällä Porissa. Vuonna 2014 se ajoittuu Heinäkuun 12. ja 20. päivän väliin. Tapahtuman pääpaikka on Kirjurinluoto, mutta festivaaliin kuuluu erilaisia oheistapahtumia eri puolella Porin kaupunkia. Vaikka nimensä mukaisesti tämä Porin ylpeys on jazz-musiikkiin keskittynyt festivaali, on esiintyjien joukossa myös bluesin, etnomusiikin ja progressiivisen rokin nimiä. Porin jazz on imagoltaan koko perheen festivaali.

Tietysti varsinkin nuorisoa kiinnostavat lähinnä kuitenkin varsinaiset rock-festivaalit, joilta järjestetään runsaasti eri puolilla Suomea, ja niillä on useimmiten myös ulkomaisia, joskus huomattavan nimekkäitäkin esiintyjiä. Vanhin rock-festivaali Suomessa on Turun Ruissalossa pidettävä Ruisrock., joka järjestettiin ensimmäisen kerran juo vuonna 1970. Pitkään oltiin siinä käsityksessä, että Ruisrock on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rock-festivaali, kunnes selvisi, että Hollannissa pidettiin vain muutama kuukausi aikaisemmin ensimmäinen Pinkpop. Ruisrock herätti aikanaan huomiota ja jopa paheksuntaa, sillä vaikka pitkätukkaisia nuoria, sekä tyttöjä että poikia, oli jo näkynyt katukuvassakin muutaman vuoden, nyt he ”valtasivat” kokonaisen puiston. Ruisrock tuli kuitenkin jäädäkseen, ja jo seuraavina vuosina se sai nopeasti seurakseen muita festivaaleja. Ruisrockissa käy nykyään keskimäärin 70000 ihmistä.

Toiseksi vanhin rock-festivaali Ilosaarirock on täysin talkoovoimin toimiva tapahtuma, jonka tarkoitus ei ole tuottaa kaupallista voittoa. Se järjestetään Laulurinteellä Joensuussa yleensä heinäkuun puolivälin aikaan. Muita suosittuja rock-festivaaleja ovat Tulivuorirock Lappajärvellä, Seinäjoen Provinssirock, jossa on ollut joinakin vuosina jopa 80000 ihmistä, sekä Mikkelin Jurassic Rock. Nämä tapahtumat järjestetään yleensä niille varatuilla maastoalueilla, joihin rakennetaan tilapäisesti esiintymislava, aidat, wc-tilat ja muut puitteet. Kaupunkitapahtumia edustaa taas esimerkiksi Turun Down By The Laituri, joka järjestetään ravintoloissa ja muissa konserttipaikoissa ympäri Turkua.

Hieman toisenlaista musiikkia tarjoavat Kaustisten kansanmusiikkifestivaali ja maailmanmusiikkijuhla Etnosoi, joka järjestetään poikkeuksellisesti vasta Marraskuussa. Helsingissäkin pidetään Elokuun puolivälissä kaksi viikkoa kestävä tapahtuma Helsingin Juhlaviikot, joka oli alunperin lähinnä klassisen musiikin juhla, mutta nykyään mukana on paljon myös etnoa ja jazz-musiikkia. Helsingin Juhlaviikot on myös perinteinen kaupunkifestivaali, jonka pääesiintymislava on usein ollut Kaisaniemen Puistossa.